Nykypäivän tauotta muuttuvassa, digitalisoituvassa ja globaalissa markkinatilanteessa graafisen alan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen on yhä vaikeampaa. Meitä on onneksi vielä hieman suojannut kielemme, sijaintimme sekä asiakkaiden jo oletusarvoina pitämät lyhyet tuotannon läpimenoajat, toisin sanoen toimitusajat. Toki monet alamme tuotteet vaativat aivan omalaistaan asiantuntemusta ja erityisosaamista, joita asiakkaamme osaavat kyllä arvostaa. Valitettavasti kuitenkin painotuotteet, joissa tätä lisäarvoa ei ole selkeästi perusteltavissa, ovat kasvavassa määrin siirtymässä edullisemmille markkinoille tuotettaviksi.

Olen huomannut puolen vuosisadan kokemuksella, että elämme joko kriisiä tai olemme niiden keskellä odottaen uutta. Kehityksen nopeuden ja teknologian muutosnopeuden huomaa hyvin, kun ajaa ensin 7 vuotta vanhalla autolla ja hyppää sitten uuteen autoon. Se mikä nyt uudessa autossa on standardina teknologisessa mielessä, saa tuon 7 vuotta vanhan auton näyttämään todella vanhalta, vaikka se oli uutena kallis ja täysin varusteltu. Muutos on ollut käsittämättömän nopeaa, paljon nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin.

Alkanut vuosi on Fespan jäsenille tapaamisten, tapahtumien, messujen ja verkostoitumisen aikaa. Aloitamme vuoden illallisseminaarilla 26.1. Helsingin ravintola Töölössä. Vertti Kivi, yksi maamme johtavista yritysilmesuunnittelijoista pohtii painotalojen ja suunnittelutoimistojen yhteistyötä, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoo vastuullisuuden merkityksestä S-ryhmän hankinnoissa ja Varovan toimitusjohtaja Mikko Vihanto logistiikan näkymistä.

Otsikon kysymys on pyörinyt mielessäni suurin piirtein viimeisen vuoden ajan ja toki pidempäänkin, mutta nyt kysymys on vahvistunut mielessäni. Olen törmännyt ajatukseen lähes päivittäin, varmasti viikoittain. Hinnat ja hinnoittelu on tabuja, niistä ei puhuta, ei varsinkaan kilpailijan kanssa ja, jos asiakas kysyy, arvioidaan mieluummin reilusti alakanttiin ettei asiakas vain pelästy. Hinnoista ja kustannuksista ei puhuta aina kovin avoimesti edes yrityksen sisällä. Graafisen alan synti on mielestäni ollut koko 16 vuotisen työurani ajan se, ettei uskalleta arvostaa omaa ammattitaitoa ja olla ylpeitä siitä mitä teemme. Markkina, jossa toimimme, on suhteellisen pieni, mutta mielestäni hyvin paljon ammattitaitoa vaativa, eikä osaajia synny suoraan koulunpenkiltä. Tämän pitäisi näkyä hintalapussa.

En todellakaan arvannut, miten käy, kun lähdin Seripainoliiton järjestämään koulutukseen ja vuosikokoukseen vuonna 2006. Niinpä itsekin hämmästyin, kun laskin olleeni yhtäjaksoisesti Fespan hallituksessa jo 16 vuotta. Viimeiset vajaat kymmenen tästä olen ollut puheenjohtajana ja kyllähän aika on siivillä mennyt, koska Fespan työ on ollut mukavaa ja antoisaa!

Sivukaupalla - näin painettiin ennen. Nyt painetaan erilaisille alustoille, erilaisille materiaaleille eikä todellakaan enää sivukaupalla. Markkina on pirstoutunut ja samalla vaaditaan yhä erikoistuneempaa osaamista. 

Maailmamme muuttuu kaiken aikaa visuaalisemmaksi, kuvaa ja kuviota pukkaa joka paikkaan. Asiat ja tiedot välittyvät nyt väreillä, kuvilla ja kuvakkeilla. Kaikki visualisoidaan. Sivutuotanto on muuttunut. Kaikessa tarvitaan disainia ja dekoraatiota. Monet entiset disainerien ja maalarien työt siirtyvät tietokonegrafiikan kautta  suoraan uusien erikoistuvien painokoneiden tulostettaviksi.

Ajaudumme helposti tekemään ja toistamaan asioita samalla tavalla –tehdään kuten ennenkin. Se on luonnollista, koska ihminen kehittyy oppimalla ja opitut rutiinit pitävät meidät tietyllä tasolla. Konsultti myös sanoo, että jos ei ole standardia, niin poikkeamaa on vaikea havaita tai sitä ei voi edes olla. Onko tuttu ja turvallinen siten siis automaattisesti hyvä asia? Mielestäni liiketoiminnassa saman kaavan toistaminen on sekä hyvä että huono asia. 

Aloitin alalla 90-luvun alkupuolella armeijan jälkeen. Niistä ajoista suurkuva-ala on muuttunut huimasti. Tuolloin ensimmäiset tulostuslaitteet Suomessa olivat elektrostaattisia Xeroxin tulostimia, joissa kuva siirrettiin siirtopaperilta kuumalaminaattorilla kohteeseen. Ja pigmenttitulostimilla tehtiin lähinnä kapatauluille pohjustettavia julisteita.

Fespa Finland on lanseeraannut Proudly Printed In Finland -merkin, joka on tehty vastuullisten jäsentemme markkinoinnin ja toiminnan tueksi. Se on myös vahva kotimaisen työn symboli. Päätös merkin luonnista tapahtui jo ennen pandemiaa, mutta nykytilanne teki lanseerauksesta entistä tärkeämmän ja erityisen sopivan. Jo ennen koronaa tutkimukset kotimaisuuden merkityksestä olivat positiivisia, mutta kotimaisuuden merkitys on korostunut ja noussut vuoden 2020 aikana täysin uudelle tasolle. Pandemia on saanut monet arvioimaan uudelleen ostopäätöksiään ja se näkyy kotimaisuuden kasvuna. Voikin sanoa, että kun ostat kotimaassa valmistettuja tuotteita ja kotimaisten yritysten palveluja, tarjoat työtä Suomeen. Tämä on koko yhteiskunnan etu ja vastuullista toimintaa. Useimmat meistä ovat jo viimeistään nyt havahtuneet siihen, kuinka suuri merkitys kotimaisen työn suosimisella on. Ei todellakaan ole yhdentekevää  ostetaanko materiaalit, palvelut tai tuotteet suomalaiselta yritykseltä vai muualta. 

Meillä on tapana tarttua helposti ymmärrettäviin hankkeisiin ja investointeihin, varsinkin jos luvut ovat helposti tulkittavissa tai investoinnin takaisinmaksu on selkeästi ilmaistu esim. kasvaneena tuottavuutena. Usein kasvatamme resursseja, mutta emme osaa tunnistaa hukkaa. Hukka tarkoittaa turhia odotusaikoja, tavaroiden siirtelyä, varastojen kasvua ja kaikkea sitä, mikä ei luo arvoa sisäiselle tai ulkoiselle asiakkaallemme.